Kuinka paljon tarvitset lainaa?

Taloustermit tutuiksi: Deflaatio

Mitä mediassakin aina toisinaan paljon esillä oleva deflaatio oikein tarkoittaa? Ja mitä vaikutuksia sillä on tavallisen ihmisen elämään? Kokosimme yhteen tärkeimmät tiedot inflaatiosta ja sen vaikutuksista – sekä hyvistä että huonoista.

Lainaa arjen hankintoihin

Mitä deflaatio tarkoittaa?

 

Yleisesti ottaen deflaatio tunnetaan inflaation eli rahan arvon alenemisen vastakohtana – siis rahan arvon nousuna. Joskus deflaatiota kutsutaan myös negatiiviseksi inflaatioksi, ja se saatetaan määritellä myös hintatason ja palkkojen laskuksi sekä rahamäärän vähenemiseksi. Deflaatiolla on laaja-alaisia vaikutuksia koko talouteen.

Deflaatiota pidetään yleensä esimerkiksi mediassa haitallisena, ja se onkin Euroopan keskuspankin ajaman rahapolitiikan vastaista kehitystä. Sekä deflaatio että inflaatio ovat kuitenkin ilmiöitä, jotka kietoutuvat meidän tavallisten tallaajien kulutustottumuksiin ja siihen, mihin suuntaan trendit kehittyvät.

Nykyään monet taloudet kasvavat, eikä deflaatio ole silloin tyypillisin ilmiö. Sen sijaan lama-aikana deflaatio pääsee yleensä puremaan. On kuitenkin tavallista, että deflaation torjumiseksi nykyajan talouksissa rahaa lasketaan melko vapaasti liikkeelle, koska rahan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka paljon sitä on liikkeellä. On mahdollista, että deflaatiota esiintyy myös nousukauden aikana. Tällöin liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hyödykkeiden tuotantoa hitaammin.

Deflaatio vaikuttaa lainojen reaaliarvoon

Miten deflaatio vaikuttaa lainoihin?

 

Deflaatio siis käytännössä kasvattaa rahan arvoa, joten mikä vaikutus sillä on lainoihin? Deflaation vaikutuksesta lainojen reaaliarvo kasvaa. Sen vaikutukset yleisesti velkaantuneessa taloudessa ovat ehdottomasti enemmän negatiivisia kuin positiivisia. Velkaa ottaneelle deflaatio voi olla suorastaan painajainen, mutta jos kuluttaja on varoissaan, on deflaatiosta tietysti hyötyä.

Koska deflaatio vaikuttaa yleiseen hintatasoon, se tuo kasvattavaa vaikutusta myös rahan ostovoimaan, jota kutsutaan reaaliarvoksi. Jos kuluttaja ottaisi esimerkiksi 100 000 euron asuntolainan aikana, jolloin deflaation määrä on yhden prosentin luokkaa ja korot nollassa, suhteellinen velkamäärä kasvaisi 101 000 euroon, mutta lainasumman nimellinen arvo olisi edelleen 100 000 euroa. Hintatason ja palkkojen aleneminen tarkoittaa sitä, että 100 000 euron lainasumma vastaa periaatteessa 101 000 euroa. Koska inflaatio vaikuttaa päinvastaisesti, sen myötä suhteellinen velkamäärä alenisi. Sen vuoksi käytössä onkin korkojärjestelmä, jonka avulla pyritään hallitsemaan arvon alenemisesta johtuvia haittoja eli muun muassa luottoyhtiöiden taloudellisia menetyksiä.

Velallisen kannalta deflaatio on haitallinen ilmiö myös sen vuoksi, että lainasta maksettava reaalikorko nousee sen myötä. Jos talous ajautuisi syvään deflatoriseen tilaan, se aiheuttaisi suuria lainoja ottaneille kuluttajille ongelmia. Jo parin prosentin nousu korkoihin vaikuttaa merkittävästi deflaation oloissa. Deflaatio on kuitenkin suhteellisen harvinainen ilmiö, ja sitä pyritään hillitsemään laskemalla liikkeelle lisää rahaa.

Lisää taloustermejä

Deflaatio vaikuttaa myös säästöihin ja sijoituksiin

 

Kuten jo edellä mainittiinkin, deflaatio vaikuttaa myönteisesti sellaisen kuluttajan kukkaroon, joka on onnistunut säästämään rahaa. Koska rahan arvo kasvaa deflaatiossa, sen myötä säästöjen suhteellinen arvo nousee. Viimeisten vuosien aikana Suomessa pankit eivät ole maksaneet säästöistä merkittäviä korkoja, mutta se ei ole ollut haitallista. Deflaation aikana maksetut korot olisivat kuitenkin hyödyllisempiä kuin inflaation aikana.

Sijoittamisen suhteen deflaatio nähdään yleensä negatiivisena tekijänä osakkeiden hintoja ajatelle, koska kansantalouden hidastuminen alentaa voittoja, joita yritykset pystyvät tekemään. Jos yritys kuitenkin pystyy tuottamaan voittoa deflaatiosta huolimatta, ei negatiivinen vaikutus pääse ainakaan teorian tasolla puremaan sijoittajaa. Velkakirjojen ja bondien suhteen deflaatio vaikuttaa yleensä positiivisesti, koska korkotason lasku kasvattaa niiden tuottamien maksujen arvoa.

Deflaatiosta on sekä hyötyä että haittaa

 

Säästäminen on ilmiö, joka verottaa kulutusta eli kansantalouden kasvua. Kulutuksen hidastuminen hillitsee hintatason kehittymistä, mikä käytännössä tarkoittaa deflaatiota. Kulutuksen hidastuminen johtuu yleisesti ottaen siitä, että kun hintataso laskee, kuluttajat ovat ostopäätösten kanssa varovaisempia, koska he haluavat odottaa hintojen laskevan entisestään. Näin ollen rahaa jää säästöön sen sijaan, että sitä siirtyisi kansantalouden rattaisiin, eikä talous pääse kasvamaan.

Kysynnän heikentyminen ja hintojen lasku vaikuttaa negatiivisesti yritysten kannattavuuteen, varsinkin koska yritysten kulut tyypillisesti pysyvät ennallaan esimerkiksi palkkojen suhteen. Deflaatiotilanteessa yritysten ratkaisu on säästää henkilöstökuluissa, mikä tarkoittaa henkilökunnan irtisanomisia ja lomautuksia. Näin ollen työttömyys lisääntyy ja kurjistaa henkilökohtaista taloutta, koska tulot laskevat.

Deflaation hyötyjä:

  • Hintatason lasku tekee kulutushyödykkeistä edullisempia.
  • Säästäminen lisääntyy, mikä tasoittaa henkilökohtaista taloutta monessa kodissa.
  • Talletukset ja velkakirjat tuottavat paremmin.

Deflaation haittoja:

  • Ostopäätösten lykkääminen johtaa markkinoiden jäätymiseen ja työpaikkojen menetyksiin, ja ilmiötä kutsutaan myös deflaatiokierteeksi.
  • Deflaatio on yleensä seurausta kansantalouden taantumasta, mutta se myös vahvistaa sitä.
  • Deflaatio vaikuttaa laaja-alaisesti koko talouteen, eivätkä vaikutukset ole vain yksilötason ongelmia.

Deflaatio vaikuttaa myös säästöihin

Käsittelemme hakemustanne.
Odottakaa hetki...