Odottakaa hetki...
Kuinka paljon tarvitset lainaa?
Miten luottotietorekisteriä ylläpitävät yritykset toimivat? Miksi luottotietoja kerätään rekisteriin? Ja miten tieto vaikuttaa meihin tavallisiin tallaajiin? Lue kaikki artikkelistamme!
Luottotietoyhtiöt voivat toimia laaja-alaisesti tiedonhallinnan ja päätöksenteon tukena yritysmaailmassa. Luottotietoihin liittyen yhtiöt kuitenkin keräävät tietoja ja ylläpitävät luottotietorekisteriä, josta näkyvät kuluttajien ja yritysten maksuhäiriöt. Merkintöjä kutsutaan maksuhäiriömerkinnöiksi, ja ne kertovat maksuvaikeuksista tai varattomuudesta.
Suomessa luottotietoja kerää kaksi yhtiötä, Suomen Asiakastieto ja Bisnode. Ne myyvät rekisteritietoja eteenpäin yrityksille, jotka tarvitsevat lisätietoja potentiaalisista asiakkaista tehdessään asiakasvalintoja. Yhtiöt pystyvät näin välttämään luottotappioita, joita syntyisi, jos asiakkaiksi otettaisiin maksukyvyttömiä henkilöitä.
Luottotiedoilla tarkoitetaan luonnollisesta tai oikeudellisesta henkilöstä eli yrityksestä kerättävää tietoa, joka kertoo tämän maksukyvystä, luotettavuudesta ja taloudellisesta sitoutumiskyvystä. Luottotietojen tarkoituksena on mitata maksajan taloudellista asemaa. Tietoja saadaan sekä luotonantajilta että luottotietoyhtiöiltä. Luottotietoja myydään eteenpäin yrityksille, jotka esimerkiksi tarjoavat luottoja tai osamaksusopimuksia, jotta ne voisivat tehdä viisaita asiakasvalintoja ja välttää mahdolliset luottotappiot.
Omat luottotiedot on mahdollista tarkistaa kerran vuodessa ilmaiseksi sekä Suomen Asiakastiedolta että Bisnodelta tekemällä omien tietojen tarkastuspyynnön. Luottotiedot näkyvät luottotietorekisteristä. Luottotietojen menettäminen tarkoittaa käytännössä maksuhäiriömerkinnän saamista eli maksukyvyn pettämistä.
Maksuhäiriömerkintä on signaali taloudellisiin vaikeuksiin ajautumisesta ja taloussitoumusten laiminlyömisestä. Sen voi saada, jos jättää esimerkiksi laskun, lainanlyhennyksen tai osamaksuerän maksamatta. Yleensä maksuhäiriömerkintä tulee vasta, kun lasku on ollut maksamatta hyvin pitkään, mutta luottotoiminnassa jo 60 päivää maksamatta ollut erääntynyt lasku voi johtaa merkintään. Luottotietojen menettäminen vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin luottojen saamiseen.
Luottotietorekisterit ja luottotietotoiminta on jo pitkään ollut osa luotonantoa. Voidaan sanoa, että kaikki sai alkunsa vuonna 1826, kun The Manchester Guardian Society -lehti alkoi kerätä maksuvaikeuksissa olevien velallisten nimistä koostuvaa uutiskirjettä tiedoksi luotonantajille. Toisaalta vuonna 1864 New Yorkissa alettiin kerätä luottotietoa yrityksistä.
Suomessa luottotietotoiminta alkoi käytännössä 1900-luvun alussa, mutta 1980-luvulle asti kyse oli manuaalisesta tiedonkeruusta. Informaation tallentaminen elektronisiin tietopankkeihin alkoi viranomaisten toimesta 1990-luvun alussa. Suomen Asiakastieto ja Suomen Luottotieto-osuuskunta julkaisivat vuonna 1995 luokituspalvelun, jossa valtava määrä tietoa puristettiin erilaisten suodattimien avulla helposti ymmärrettäviksi luottosuosituksiksi.
Nykyaikainen tiedonkeruu on aivan eri tasolla kuin luottotoiminnan alkutaipaleella tai edes 1990-luvulla. Lainsäädännön muutokset vaativat esimerkiksi yrityksiltä aiempaa avoimempia tietoja toiminnastaan, mikä kehittää myös luottotietotoimintaa. Digitalisaation mahdollisuudet tietojen käsittelyssä kehittyvät niin ikään jatkuvasti.
Luottotietojen keräämisen taustalla on liiketoiminta-ajatus, sillä sekä Suomen Asiakastieto että Bisnode myyvät tietoja eteenpäin yrityksille, jotka tarvitsevat tietoja päätöksenteon tueksi. On kuitenkin hyvä huomata, ettei kukaan voi tarkastella toisen ihmisen luottotietoja ilman perusteltua syytä. Tietojen tarkastelusta jää aina myös jälki luottotietorekisteriin.
Luottotietojen kerääminen ja maksuhäiriömerkintöjen tekeminen ovat siis keino parantaa yritysten riskienhallintaa. Toisaalta ne ovat olemassa kuluttajaa varten – maksuhäiriömerkinnän saamisen pitäisi olla hälyttävä signaali siitä, että oma talous ei ole tasapainossa, ja jotain pitää muuttaa, jotta velkaantuminen pysähtyy.
Nykyaikaiset kulutustottumuksemme ovat linjassa nopeasti muuttuvien trendien ja muodin kanssa. Yhä useammat meistä tekevät hankintoja, joihin ei välttämättä olisi varaa, jos omaa taloustilannettaan tarkastelisi realistisesti. Maksuhäiriömerkintöjä syntyy, jos kuva omasta taloustilanteesta ja maksukyvystä on liian ruusuinen suhteessa todellisuuteen. Toisaalta luottotietojen menetys voi johtua siitä, että oma tilanne muuttuu äkillisesti esimerkiksi sairastumisen tai työttömyyden vuoksi, eikä talous pysy pystyssä säästöillä.
Credigo noudattaa luotonannossa vastuullisuutta ja pyrkii lainapäätöksillään ehkäisemään muun muassa ylivelkaantumista. Emme halua kannustaa ketään ottamaan lainaa summalla, joka ei sovi omaan budjettiin, emmekä myöskään myönnä lainaa ilman luottotietoja. Lisäksi tiedotamme kulutusluottoihin liittyvistä riskeistä ja ilmaisemme aina selkeästi lainojemme hinnat. Ystävällinen ja taidokas asiakaspalvelumme auttaa aina tarvittaessa lainoihin liittyvissä asioissa, joten ota meihin rohkeasti yhteyttä, mikäli tarvitset neuvoja tai sinulla on ongelmia esimerkiksi laskujen maksamisen kanssa.
Käsittelemme hakemustanne.
Odottakaa hetki...
