Odottakaa hetki...
Kuinka paljon tarvitset lainaa?
Kokosimme yhteen kaiken, mitä sinun tulee tietää koroista ja niiden vaikutuksesta lainaamiseen. Jatkamalla lukemista saat tietää, miten korko lasketaan, kuinka paljon korko on ja millaisia korkoja sinun kannattaa tarkastella, kun otat lainaa.
Korko tarkoittaa rahan hintaa eli lainasta maksettavaa tai talletuksesta saatavaa rahasummaa. Korko lasketaan yleensä prosenttiosuutena esimerkiksi lainasummasta. Maksamalla korkoa tarkoituksena on minimoida lainanantajan ottamaa riskiä rahanlainaamisessa. Korko on myös korvaus lainanantajalle siitä, että tämä ei voi käyttää lainaamiaan rahoja sillä aikaa, kun ne ovat kiinni lainassa.
Se, miten kallis korko on, riippuu monesta tekijästä. Huomioon on otettava muun muassa rahan tarjonta ja kysyntä, valtion rahapolitiikka sekä inflaatio. Lisäksi korkoon voi vaikuttaa muun muassa lainaajan henkilökohtainen luottoriski.
On olemassa erityyppisiä korkoja, kuten esimerkiksi kiinteät ja vaihtuvat korot. Tärkeitä termejä ovat muun muassa seuraavat:
Lainaan liittyviä korkoja käytetään luottoriskien minimoimiseen. Tarkoituksena on varmistaa, että mahdolliset luottotappiot tulee katettua. Lainayhtiöt tekevät korkotuotoilla voittoa, eli korko on tärkeä osa tällaisten yritysten liiketoimintaa. Se, kuinka paljon lainasta peritään korkoa, riippuu monesta eri tekijästä, jotka liittyvät niin lainasopimukseen kuin yhteiskunnan taloudelliseen tilaankin.
Talletuksista maksettava korko on niin ikään palkkio rahan lainaamisesta esimerkiksi pankille tai rahastolle. Se tekee talletusten tekemisestä kannattavaa, sillä muussa tapauksessa talletuksia ei olisi järkeä tehdä. Kun pohtii omaa talouttaan, onkin hyvä vertailla talletuksista maksettavia korkoja ja pohtia, kannattaisiko omia säästöjään tallettaa johonkin muualle kuin tavalliselle säästötilille, joista maksettava korko on suhteellisen alhainen eikä aina riitä kattamaan edes inflaation vaikutusta.
Joskus kuulee puhuttavan koron pääomittamisesta, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Kyse on toimenpiteestä, jossa lainan korko siirretään osaksi lainan pääomaa. Näin ollen maksu lykkääntyy myöhemmäksi, eikä korkoa tarvitse maksaa heti. Koron pääomittaminen nostaa lainan pääoman kokonaissummaa, mikä tarkoittaa sitä, että sitä seuraava korkosumma on korkeampi. Lainan kokonaiskustannukset siis nousevat koron pääomittamisen myötä, mutta koron pääomittaminen voi olla fiksu päätös esimerkiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Koron pääomittaminen on tyypillistä opintolainoissa sekä maksuvapaita kuukausia ottaessa.
Korkoja on olemassa eri tarkoituksiin ja niitä voidaan laskea lainan tyypistä riippuen eri tavoin. Tavallisia korkoja ovat muun muassa nimelliskorko, ohjauskorko, reaalikorko ja todellinen vuosikorko sekä viivästyskorko. Seuraavassa tavallisten korkojen määritelmiä.
Lainan tyypillä eli tässä yhteydessä lyhennystavalla on usein vaikutusta korkosumman suuruuteen. Käsittelemme tässä tekstissä annuiteettilainan, tasaerälainan ja tasalyhenteisen lainan eroja korkojen suhteen.
Tasalyhenteisessä lainassa korkosumma muuttuu jäljellä olevan lainasumman mukaan, sillä tasalyhenteistä lainaa maksetaan takaisin aina samansuuruisissa erissä. Korkosumma ja pääomalyhennys pienenevät joka kuukausi, koska lainan pääoma vähenee jokaisen maksun myötä.
Tasaerälainassa viitekoron muutos tapahtuu laina-ajan mukaan. Velallinen maksaa siis aina samansuuruista lyhennystä esimerkiksi kuukausittain, mutta viitekorolla on vaikutusta laina-aikaan sen sijaan, että se muuttaisi maksuerän suuruutta.
Annuiteettilaina puolestaan maksetaan takaisin samansuuruisissa lainaerissä, joissa on sisällä sekä lainan pääomaa että korkolyhennyksiä. Jos viitekorkoon tulee muutoksia, myös maksuerä muuttuu, mutta laina-aika ei sen sijaan muutu. Lainan pääoma ei juurikaan alene annuiteettilainassa sopimuskauden alkuvaiheessa, sillä velallinen maksaa lainastaan käytännössä korkokuluja. Lainakauden lopussa sen sijaan maksetaan enemmän pääomaa.
Toisinaan kuulee puhuttavan pitkistä ja lyhyistä koroista. Mikäli laina on sidoksissa lyhyeen viitekorkoon, ovat siitä maksettavat korot lyhyitä. Lyhyistä koroista puhutaan myös silloin, kun korko tai laina on alle vuoden mittainen. Korkosijoitusten kannalta lyhyisiin korkoihin sijoittaminen tarkoittaa sitä, että sijoituksen laina-aika on enintään yhden vuoden.
Pitkä korko sen sijaan tarkoittaa yli vuoden mittaista korkoa tai laina-aikaa ja korkosijoitusten kannalta kyse on samasta asiasta – laina-aika on pitempi kuin vuosi. Pitkät korot tarkoittavat lainojen suhteen sitä, että lainan korko on sidoksissa pitkään viitekorkoon. Toisinaan voidaan puhua myös keskipitkistä koroista, joilla tarkoitetaan pitkien ja lyhyiden korkojen yhdistelmää.
Korko voidaan laskea kahdella eri tavalla: yksinkertaisena korkona ja koronkorkona. Jos korkoa lasketaan lyhyellä aikavälillä, näiden kahden lopputulos on hyvin lähellä toistaan, mutta ero kasvaa merkittäväksi, jos aikaväli on pitempi. Yleensä velkasuhteen korko lasketaan yksinkertaisena korkona ja tyypillisesti korkojaksona käytetään yhtä vuotta. Koronkorko on käytössä muun muassa silloin, kun arvioidaan pitkäaikaisten investointien tuottoa. Lainoissa on käytössä yksinkertainen korko.
Yksinkertaisen koron laskukaava:
Korkojen määrittelemisessä on monta seikkaa, jotka vaikuttavat siihen, miten korot muodostuvat. Korkotaso on korkeammalla, jos kyseessä on riskipitoisempi sijoituskohde. Esimerkiksi valtion obligaatioihin sijoittaminen on melko turvallista puuhaa, joten siitä maksettu korkotuottokin on vain pari prosentin luokkaa. Sen sijaan esimerkiksi kulutusluottojen myöntäminen on riskialttiimpaa toimintaa, minkä vuoksi niistä perityt korot ovat korkeampia. Luotto- ja sijoitusriskit muodostuvatkin monesta tekijästä ja vaikuttavat sekä lainojen että talletusten korkoihin.
Valtion velkakirjoja eli obligaatioita korkeampaa sijoitustuottoa voi hakea pankkien lainoista tai korkoindeksiin sijoittamisesta. Lisäksi suurempia tuottoja voidaan hakea yritysten liikkeelle laskemista joukkovelkakirjoista. Vastaavasti pankit voivat lainata rahaa hieman edullisemmin kuin yksityiset rahoituslaitokset, sillä niiden luottoriskit ovat tyypillisesti pienemmät. Lainan hinta riippuu usein myös siitä, mistä sen ottaa.
Korkoa korolle -ilmiö merkitsee sitä, että korkojen laskentakauden eli esimerkiksi vuoden päätteeksi korko lasketaan alkuperäisen pääoman lisäksi edellisten kuukausien korkotuottojen päälle. Ilmiö on tärkeä, kun tarkastellaan säästötilien ja pitkäaikaisten investointien voittoja. Jos vuosikorko on esimerkiksi seitsemän prosenttia, korkoa korolle -ilmiön myötä alkupääoma melkein kaksinkertaistuu kymmenen vuoden sisällä. Saadut tuotot on sijoitettava kuitenkin uudelleen.
Korkoa korolle -efektin vaikutukset heikentyvät, kun muun muassa verotus vaikuttaa niihin, mutta se on oivallinen keino säästämisessä ja sijoittamisessa pitkällä aikavälillä. Suomen lainsäädännössä on myös määritelty, että korkoa korolle -ilmiö ei saa vaikuttaa lainoihin. Näin ollen luottojen suhteen käytössä on yksinkertaisen koron menetelmä. Maksuvapaiden kuukausien kohdalla voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia, jolloin maksuvapaan kuukauden korko pääomitetaan.
Luonnollisesti muiden lainojen tapaan myös kulutusluotoista maksetaan korkoa korvauksena lainayhtiölle, joka kantaa luottoriskin eikä voi lainakauden aikana käyttää lainaamiaan varoja. Kulutusluottoa ottaessa kannattaa nimelliskoron lisäksi kiinnittää huomiota todelliseen vuosikorkoon, joka huomioi kaikki lainaan liittyvät kulut, myös tilinhoitomaksut. Credigolla lainan kulut on aina ilmoitettu selkeästi, jotta tietäisit, mistä maksat ottaessasi meiltä lainaa.
Credigon hinnoittelu noudattaa syyskuussa 2019 voimaan astunutta kulutusluottojen korkokattoa, ja luottojemme nimelliskorko on 11,8-19,8 prosenttia. Kun otat lainaa Credigolta, voit olla varma, että maksat vain siitä, mihin olet sitoutunut. Lainojemme hinta muodostuu pääosin korosta, minkä lisäksi maksat kuukausittaisen lyhennyksen yhteydessä tilinhoitomaksua, jonka suuruus on sidottu lainasumman suuruuteen.
Lähi-idän kulttuureissa jo vuoden 5000 tienoilla ennen ajanlaskun alkua oli tyypillistä, että esimerkiksi siemeniä tai eläimiä lainattiin korkoa vastaa. Koron periminen nähtiin oikeutettuna, koska esimerkiksi juuri siemenet ja eläimet kykenivät tuottamaan jälkeläisiä tai satoa, joilla velka pystyttiin kuittaamaan.
Myöhemmin lainatuista hyödykkeistä ja niiden keräämistä koroista alettiin myös pitää kirjaa, kun kirjoitustekniikka kehittyi. Esimerkiksi siementen suhteen lainaaminen onnistui niin, että niitä lainattiin kylvämisen aikaan ja maksettiin takaisin korkojen kera, kun sato oli valmis.
Kun ihmiskunta keksi alkaa käyttää rahaa vaihdon välineenä, korkojen maksua alettiin suorittaa nykyiseen tapaan rahana. Näin ollen viljankin lainaaminen saatettiin maksaa sadon sijaan rahalla. Korkoja on historian saatossa mitattu erilaisin mittarein sen mukaan, millaisista koroista on ollut kyse, ja niitä seurataan tarkasti yleisen taloustilan puitteissa.
Käsittelemme hakemustanne.
Odottakaa hetki...
